Miten vastakkainasettelu syntyi (1980–1990-luku)
1980-luvun puolivälissä, kun myöhemmin triptaaneina tunnettu lääkeryhmä tuli tutkimuksiin, havahduttiin tosiasiaan, että migreenille ja muillekaan päänsäryille ei ollut olemassa kansainvälisesti sovittuja tarkkoja määritelmiä. Siksi International Headache Society laati määritelmät mm. migreenille ja tensiosärylle. Koska tulossa oli uusi ja lupaava lääkeryhmä migreeniin, haluttiin kriteereistä tehdä sellaiset, että uudet lääkkeet varmasti toimisivat. Tämä johti migreenin ja tensiopäänsäryn asettamiseen vastakkain ja migreenistä ja tensiopäänsärystä tehtiin väkisin toistensa vastakohtia:
Kriteerit pähkinänkuoressa
Migreeni vs. tensiopäänsärky – oireiden vertailu
Miten kriteereitä tulkitaan
Kriteereistä neljä ensimmäistä liittyy särkyyn, ja näistä vähintään kahden pitäisi toteutua. Kaksi viimeistä ovat liitännäisoireita, joista vähintään toisen pitää toteutua migreenin osalta. Tensiosäryssä ainoastaan valo- tai ääniherkkyys on mahdollista.
Miksi käsitys muuttui (tutkimusnäyttö)
Ensimmäisen triptaanin, sumatriptaanin tultua apteekkeihin 90-luvun alussa lääkäreiden koulutuksessa keskityttiin migreenin ja tensiopäänsäryn erotusdiagnostiikkaan, ja valitettavasti tämä yhä kaikuu päänsäryn diagnostiikassa. Noh, sittemmin on ymmärretty asiassa olevan hiukan enemmän puolia. Jo 1992 huomattiin kroonisen tensiopäänsäryn paranevan sumatriptaanilla (1). Kun International Headache Society julkaisi kolmannen version päänsärkyluokituksestaan (2), siihen otettiin mukaan krooninen migreeni, joka määriteltiin siten, että päänsärkypäiviä on vähintään 15 kuukaudessa ainakin kolmen kuukauden ajan, ja migreenin kriteerit täyttäviä särkyjä tai onnistuneesti triptaanilla hoidettuja särkyjä on vähintään 8 kuukaudessa, ja loput, eli vähintään 7 särkypäivää täyttävät tensiopäänsäryn kriteerit. Tämä jakoi päänsärkytutkijat joksikin aikaa kahtia, mutta vähitellen viimeisetkin, pääasiassa Etelä-Eurooppalaiset jäärätkin ymmärsivät tieteellisen näytön olevan erittäin vakuuttavan. Vakuuttavin näyttö tensiopäänsäryn ja migreenin välisestä liukuvasta yhteydestä on suomalainen. Dosentti Mikko Kallelan vetämä työryhmä osoitti, että täysin päänsäryttömillä ei ole migreenigeenien aiheuttamaa geneettistä kuormaa (3). Yllättävää oli, että tensiopäänsärystä kärsivillä olikin tällaista kuormaa, ja tämä kuorma kasvoi, kun mentiin kliinisesti vaikeampioireisiin migreenin muotoihin.
Loppupäätelmä
Ovatko tensiopäänsärky ja migreeni saman taudin eriasteisia tiloja?
Näin on.
Markku Nissilä, neurologian erikoislääkäri
Lähteet
Brennum J, Kjeldsen M, Olesen J. The 5-HT1-like agonist sumatriptan has a significant effect in chronic tension-type headache. Cephalalgia. 1992 Dec;12(6):375–9. doi: 10.1111/j.1468-2982.1992.00375.x. PMID: 1335361.
https://ichd-3.org/1-migraine/1-3-chronic-migraine/
1.3 Chronic migraine - ICHD-3
Description: Headache occurring on 15 or more days/month for more than 3 months, which, on at least 8 days/month, has the features of migraine headache. Diagnostic criteria: Headache (migraine-like or tension-type-like1) on ≥15 days/month for >3 months, and fulfilling criteria B and C Occurring in a patient who has had at least five attacks fulfilling criteria B-D for 1.1 Migraine without ...
ichd-3.org
Häppölä P, Gormley P, Nuottamo ME, Artto V, Sumelahti ML, Nissilä M, Keski-Säntti P, Ilmavirta M, Kaunisto MA, Hämäläinen EI, Ripatti S, Pirinen M, Wessman M, Palotie A, Kallela M; International Headache Genetics Consortium (IHGC). Polygenic risk provides biological validity for the ICHD-3 criteria among Finnish migraine families. Cephalalgia. 2022 Apr;42(4–5):345–356. doi: 10.1177/03331024211045651. Epub 2021 Oct 14. PMID: 34648375; PMCID: PMC8988286.